Kolme tapaa kirjoittaa

Nyt esittelen teille, hyvät rakkaat ihmiset, kolme samanlaista ja silti niin erilaista tarinaa ;)

1. Kalle menee kauppaan.

2. Kalle ostaa maitoa. 

3. Kalle tapaa Elenan leipähyllyllä.

4. Kalle antaa Elenalle puhelinnumeronsa.

5. Kalle lähtee kaupasta.

KALLEN TARINA

Kalle kävelee kauppaan. Kalle kävelee maitohyllylle. Kalle ottaa maidon ja laittaa sen ostoskoriin. Kalle lähtee hakemaan leipää. Kalle tapaa Elenan. He juttelevat, mutta juttelu päättyy hiljaisuuteen. Kalle ojentaa Elenalle ostoslistansa, johon on kirjoittanut puhelinnumeronsa. He hymyilevät ja eroavat. Kalle lähtee kaupasta. Elena kävelee perässä ja tiputtaa ostoslistan roskakoriin.

KALLEN TARINA

Poika kävelee kauppaan. Hänellä on jalassaan punaiset tennarit, jotka narisevat. Matkalla maitohyllylle hän kiertää siivoojan. Hyllystä hän noukkii rasvattoman maiton ja suuntaa sitten kulkunsa hälisevän väkijoukon läpi leipähyllylle. Kun Kalle aiko oottaa leivän, joku tönäisee häntä takaapäin. Kalle kääntyy ja huomaa Elenan, hänen parin päivän takaisen deittinsä.
- Kalle!
- Elena? Mitä sinä teet täällä?
- Ostan leipää.
Keskustelu tyssää, kunnes Kalle aloittaa uudelleen:
- Meillä oli hauskaa aiemmin, nähdäänkös toiste?
- Niin no siis...
- Tässä puhelinnumeroni, soittele!
Kalle tyrkkää ostoslistan, johon on raapustanut nimensä, Elenan käteen. Sitten hän lähtee kaupasta mahdollisimman rivakasti. Iloisin mielin Kalle suuntaa askeleensa kohti kotia, eikä huomaa taempana kävelevän Elenan pudottavan hänen puhelinnumeronsa, halki revityn ostoslistan roskikseen.

KALLEN TARINA

Nuori mies astelee sisään supermarketin automaattiovista. Hän kiertää siivoojan jättämän keltaisen kyltin ja nappaa mukaansa ostoskorin. Punaisista, upouusista tennareista kuuluu narinaa miekkosen astellessa kivisellä lattialla. Maitohyllyn edessä hän pysähtyy ja ojentaa kätensä kohti vaaleansinistä pahvitölkkiä. Se asetetaan varovasti korin pohjalle. Matkaa jatketaan pujotellen maistiaisille kerääntyneiden ihmisten lomitse, paahtoleipä puuttuu. Nakatessaan leipäpussin korin pohjalle jokin tönäisee miestä takaapäin. Horjataessaan hän kuulee tutun äänen takaansa. 

- Kalle!

Saatuaan tasapainonsa takaisin Kalle käännähtää ympäri. Ruskeatukkainen tyttö seisoo kapean käytäväntapaisen toisella puolella ja hymyilee. 

- Hei Elena, mitäs sinä täällä?

- Ostan leipää, entä itse?

- Sitä samaa.

Molemmat naurahtavat. He vaikuttavat pikkuriikkisen kiusaantuneilta. Elena piirtää kenkänsä kärjellä kaaren maahan, sinne samaan paikkaan minne katsekin on suuntautunut. 

- Tuota... Meillähän oli aika hauskaa toissapäivänä. Jospa... Jospa otettaisiin uusiksi jokin toinen kerta?

- Niin joo... Tuota...

Kalle nappaa ostoslistansa ja kirjoittaa puhelinnumeronsa sen taakse. Hän ojentaa lappusen Elenalle naksauttaen samalla kuulakärkikynän kiinni. Epäröiden tyttö tarttuu paperiin ja sujauttaa sen taskuunsa.

- Minun on nyt mentävä, näkyillään!

Kiharat hiukset heilahtaen miekkonen kääntyy ja kiiruhtaa pois. Puna leviää kasvoille. Kassajono onneksi liikkuu nopeasti ja hän ehtii häipyä ennen kuin Elena tulee sinne. Puolet ostoksista jäi noutamatta, mutta jotain tärkeämpää tapahtui. Hän tapaisi Elenan uudestaan.

Supermarketin ulkoroskis aukeaa kolahtaen. Sisään putoaa kahtia revitty ostoslista. Ruskeahiuksinen tyttö pudistaa päätänsä astellessaan poispäin. Hän ei idiootteja tapailisi.



Mitä näistä sinä lukisit mieluiten ;P?