Kannattaa
miettii mitä toivoo
Lopetin juoksemisen kun
saavuin tarpeeksi kauas kodista. Kävelin koulun hiekkakentän
keskelle. Istuin siihen, keskelle hiekka kenttää. Edessäni näin
pienen leikkikentän ja leikkikentän takana suuren punaisen, koulun.
Katsoin taivaalle näin
kirkkaan sinisen taivaan. Menin makaamaan hiekkakentälle naama kohti
taivasta. Suljin silmäni, tunsin kuinka aurinko lämmitti ihanasti
kasvojani. Ajattelin hetkellisesti mielessäni haluavani kuolla. En
aina jaksa juosta kotoonta karkuun kun äiti ja isä alkavat
riitelemään ja lyömään toisiaan.
Hetken makailun jälkeen
en tuntenut enään auringon lämpöä kasvoillani. Avasin silmäni
ja nousin istumaan, taivas oli tumma. Ihmettelin leikkikentällä
olevaa pyörrettä joka pyöritti roskia.
kuulin takaani äänen
sanovan ”Nyt pääset täältä pois niin kuin toivoit.” Käännyin
katsomaan kuka tuon oli sanonut. Näin himmeästi mustanhahmon ja
puukon joka oli hahmon kädessä. Hahmo ei nähnyt kunnolla joten
näytti siltä kuin puukko olisi leijunut ilmassa. Mielessäni kävi
ajatus että hahmo olisi demoni niin kuin leffoissa on.
Puukon nähtyäni lähdin
juoksemaan koulua kohti, näin kuinka puukko seurasi minua vauhdilla.
Leikkikentän kohdalla kaaduin selälleni. Huusin maassa ”Eiii, en
halua kuolla!” Näin kuinka puukko ikään kuin tipahti minua päin,
laitoin käteni kasvojeni eteen. Tunsin pientä kipua rinnassani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti